Krakkerilla ei ole moraalia, siksi tarvitaan hakkeria
Tunnistammeko enää hyvän ja pahan eron? Mistä johtuu, että pahantekijää kutsutan hakkeriksi?
Ainakin tietotekniikan ja internetin maailmassa erottelu oli ennen selvä. Tietotekninen journalismi kannatteli loppuun saakka eroa sen välillä, mikä oli hyvää ja mikä taas edusti sen vastavoimaa. Pidimme siis pitkään selvän eron hyvisten ja pahisten välillä.
Nykyisin voimme kuitenkin lukea seuraavan kaltaisia uutisotsikoita: ”Hakkerit ottivat sairaalan panttivangiksi: vaativat 3,6 miljoonan lunnaita”. Hakkeri ei tekisi sellaista mistään hinnasta.
Jo yli kymmen vuotta sitten it-guru Jukka Korpela kirjoitti, että sanojen krakkeri ja hakkeri merkitys on sotkettu peruuttamattomasti.
Termitaistelu hakkerin ja krakkerin välillä päättyi siihen, että nyt hakkeri-nimitystä käytetään systemaattisesti väärin krakkerista. Kuitenkin meillä on edelleen hakkerietiikka, Hacker ethic. Se on ohje, joka kertoo, mikä on moraalisesti hyväksyttävää maalmanlaajuisessa tietoteknisessä toimintaympäristössä.
Näin ymmärrämme, että uutisessa mainittu sairaalan panttivankidraama ja siihen liittyvä lunnasvaatimus ovat moraalisesti ala-arvoista toimintaa, johon yksikään hakkeri ei sortuisi. Hakkeri kun saattaisi vapauttaa sairaalan rikollisten kourista ja ehkä niin tekeekin.
Moraali ei ole sopimusasia. Se – hyvän ja pahan ero – on objektiivisessa havaintotodellisuudessa testattava lainalaisuus. Rehellisyys maan perii, sanoo vanhan kansan viisaus.
Suurelle yleisölle, ikävä kyllä, tietotekniikkaan liittyvät termit ja niiden etymologia ovat tuntemattomia. Nykymediassa hakkeri on lähes aina negatiivisessa merkityksessä. Paitsi yleislehdissä termiä käytetään väärin jopa yliopiston luentomateriaaleissa. Onpa se joskus livahtanut tietotekniikan ammattilehteenkin. Peli lienee jo menetetty.
Hakkeri tarkoittaa taitavaa tietokoneenkäyttäjää, joka tuntee tietokonejärjestelmien toiminnan syvällisesti ja hallitsee käyttämänsä laitteet hyvin. Hakkerille tietokoneet eivät ole vain väline muiden tavoitteiden saavuttamiseen, vaan hakkeri on kiinnostunut laitteesta sen itsensä vuoksi.
Filosofi Pekka Himanen käsitteli aihetta yhdessä varhaisista, vielä laajasti kiitosta saaneista teoksistaan. Hän nosti esiin erityisen hakkerin elämänasenteen. Siinä tekninen friikkiys yhtyy yksilön terveeseen järkeen ja myötäelämisen kykyyn. Himaisen teorian mukaan hakkereiksi voitaisiin kutsua myös muita hakkerietiikan sisäistäneitä ja sen hengessä eläviä ihmisiä. Silloin intohimoinen mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun asiaan kuin tietokoneisiin, ohjelmointiin ja tietokonejärjestelmiin.
Krakkeri tai kräkkeri -termeillä (cracker, englannin sanaetymologia viittaa termiin crack) tarkoitetaan henkilöä, joka murtautuu tietojärjestelmään itsekkäissä hyötymistarkoituksissa kostaakseen tai sabotoidakseen. Myös tallenteiden kopiosuojausten murtajaa saatetaan joskus kutsua krakkeriksi.
Nimike sopii myös nykyiselle autovarkaalle tai sähköisten logistiikkajärjestelmien sabotoijille. Virta-avaimettomien autojen ovenaukaisu ja käynnistys näyttävät olevan uusi villitys, johon ei tarvita perustaitotiedon lisäksi muuta kun internetistä tilatut portaattomalla taajuudella toimivat kaukosäädinohjeet. Useat autolehdet, kuten WirtschaftsWoche sekä Wired, ovat kauhistelleet autoteollisuuden kädenojennusta krakkereille.
Muistamme, että äskettäin Fiat Chrysler kutsui Yhdysvalloissa huoltopäivitykseen 1,4 miljoonaa autoa sen jälkeen, kun autojen tietoturvaa testanneet hakkerit onnistuivat ohjaamaan liikkuvaa Jeep-maasturia sen Uconnect-ohjelmistosta löytyneen aukon kautta.
Microsoftin unelma puolestaan on kolarit estävä älyauto. Tämä visio vilahtelee yhä Bill Gatesin puheissa. Ehkäpä ajopelin käyttöjärjestelmässä sitten takaportit pysyvät kiinni. Itse näkisin ensin mieluusti ihan tavallisen Windows-käyttiksen, jonka tietoturva on aukoton.
Se on ainakin varmaa, että tietoturvasotaa ei voiteta vastapelureita aliarvioimalla. Me tiedämme useimmiten, keitä he ovat ja mistä heidän katkeruutensa juontuu.
Tietojärjestelmään murtautumisessa vaaditaan syvällistä tietokoneohjelmien ja ohjelmoinnin tuntemusta sekä kohdejärjestelmän käyttäjien varomattomuuden hyödyntämistä – usein tämä taitotieto on hankittu työelämästä ja käännetty sitä vastaan.
Virhe: Yhteydenottolomaketta ei löytynyt.
