Digitaalinen jalanjälki ja uuden polven webselaimet
Olen yksi niistä, jotka jo vuosia ovat pyrkineet vähentämään digitaalista jalanjälkeään – jätän vain jälkiä, jotka vaikeuttavat profilointiani.
En voi nimittäin tietää, mitä tiedoillani tehdään. Data-analytiikan käyttö kohdennettuun mainontaan lienee seuraamuksista harmittomimpia. Suuret selainvalmistajat ottavat entistä enemmän huomioon myös sen, että käyttäjät haluavat vähentää itsestään kertovaa dataa.
Uutistoimisto AP on noteerannut näyttävästi WikiLeaksin Vault 7 -vuodon. Siinä ei ole mitään hälyttävän uutta tai sellaista, mitä ei olisi jo tässäkin blogissa puitu, esimerkkinä kryptattujen viestien aukiluku ja älytelevisioiden vuorovaikutteisten ominaisuuksien kaappaaminen salakuuntelu- ja katselukäyttöön. Kaikki nämä näkyvät jo olleen NSA:n ja CIA:n työkalupakissa.
Vahvistuksen saa myös oletus, että tiedusteluorganisaatioilla on valtavat resurssit tutkia haavoittuvuuksia erityisesti selaimissa ja kehitellä niihin kybermurtovälineitä.
Taannoin itseäni ihmetytti suuresti, että Microsoft ei noteerannut kaikkia Windows-käyttäjiltä tulleita vinkkejä haavoittuvuuksista. Yhden havainnon teki vuosituhannen alussa siilinjärveläinen Fleasome Oy: yhtiön tutkija havaitsi syvällä Internet Explorer -selaimen arkkitehtuurissa haavoittuvuuden, jota ei voinut torpata. Bugi oli https-putken päässä sellaisessa asemassa, mikä testien mukaan mahdollisti vuodon.
Microsoft ei heti vastannut haavoittuvuutta koskeviin yhteydenottoihin ja myöhemmin pompotteli ilmeisen arkaa asiaa. Kiinnostava toimintatapa siihen nähden, että MS tiedotteli kuitenkin avoimesti paljon tätä pienemmistä haavoittuvuuksista ja turva-aukoista.
Tapaus ei lisännyt luottamusta Microsoftiin. Kirjoitin näistä https-prtokollan haavoittuvuuskokeista myös uutista. Ja taas kerran kävi niin, että muuan oma-aloitteisesti minuun yhteyttä ottanut Microsoftin alihankkija ilmoitteli, että eipä sitten taidakaan olla Linux-miehelle sopivia töitä tarjolla. Tämän perään kuuluu hymiö.
Explorer on selain, josta ei ole saatu ketterää eikä haavoittumatonta sen 22 ikävuoden aikana.
Googlen Chrome-selain on suosittu, mutta vuotaa kuin seula. Arvovaltainen Wall Street Journal tosin tietää kertoa, että hakukoneyhtiö aikoo estää kaikki nettisivustolla näkyvät päällekäyvät ja tunkeilevat mainokset
Jos webbisivustolta löytyy yksikin tunkeileva häirikkömainos, Google Chromen ylläpitäjä tekee siitä selvityspyynnön Coalition for Better Ads -elimelle, joka taas on useiden alan järjestöjen ja yritysten yhteinen kansainvälinen hanke. Sen on määrä luoda standardit paremmalle verkkomainonnalle.
Maailmassa tapahtuu siis hyviäkin asioita. Chromen imago todella noussee kohisten, jos ja kun aggressiiviset mainossivut estetään.
Mozillan turvallisena pidetty Firefox-selain tekee sekin paluuta. Tästä aiemmin erittäin suositusta selaimesta tulee ladattavaksi Firefox 53. Puhutaan uudesta selainmoottorista sekä grafiikkakompositorista. Se on grafiikkaohjaimen lisämoduuli, joka tekee selaimen suorituksesta tehokkaampaa ja vakaampaa.
Mozillan selaimen kaksi uutta teemaa ovat nimeltään Compact Light ja Compact Dark. Näyttöpinta-alaa on luvassa lisää, ja sitä käytetään tehokkaammin. Teemasävytys luo selaimen värimaailmaan uutta ilmettä.
